Luontoa kunnioittaen ja kierrättäen

Luontolähtöiseen toimintaan oleellista on luonnon kunnioittaminen, jokamiehenoikeuksien tunteminen sekä kestävän kehityksen mukainen toiminta.

Kuvaankin on koottu muutamia kierrätysmateriaaleista askarreltuja ja luontolähtöiseen toimintaankin soveltuvia harjoitteita.

Harjoitus:

Kierrätyskorkki numero- ja kirjaintaulu

Irrota maito- ja mehutölkeistä kierrekorkit sekä korkkien ns. pohjaosa ja liimaa ne vahvalle pahville. Korkki tulee pystyä kiertämään edelleen irti, joten on tärkeää liimata se riittävän vahvalla liimalla pahviin, jotta se pysyy siinä. Voit tehdä näitä liuskoja joko yhden tai useamman, riippuen asiakkaan tavoitteesta, tarpeista sekä omasta mielikuvituksestasi.

Itse numeroin korkit pahville, jolloin asiakkan tehtävänä oli etsiä numeroa vastaava määrä tiettyä luonnonmateriaalia kyseisen korkkimerkin kohdalle. Halutessaan alustaan pystyy laittamaan ja vaihtamaan myös vaikka teipillä eri numeroita ja kirjaimia, jolloin asiakkaan tehtävänä on etsiä kyseisellä kirjaimella alkava kasvi tai tavara tai numeroa vastaava määrä kyseistä kasvia.

Vain mielikuvitus on oikeastaan rajana. Itse kehittelin harjoituksen alunperin asiakkaalle, jonka tavoitteena oli a)voimankäytön harjoittelu b)pinsettiotteen harjoittelu c)käden hienomotoriikan kehittyminen jne. Harjoituksessa tulee monipuolisesti treenattua sorminäppäryyttä, käden kiertoliikettä, voimankäyttöä sekä prosessitaitoja. Myös toiminnanohjaus tulee hyvin esille, sillä toimintaan liittyy haluttu määrä erilaisia työvaiheita.

Samalla kun harjoituksessa kerrattiin numeroita (tai kirjaimia), puhuttiin erilaisista käsitteistä ja tutustuttiin monenlaisiin luonnonmateriaaleihin. Eli aistit tulivat vahvasti esille tässäkin harjoituksessa! Aikuisasiakkaiden (tai miksei myös lastenkin) kanssa harjoitus toimii loistavana muistijumppana sekä harjaannuttaa tunnistamaan erilaisia muotoja, pintoja sekä luonnonmateriaaleja. Tai minkälaisia muistoja esimerkiksi pikkurisunpätkiin liittyy. Toiselle ne voivat tuoda muistoja lapsuuskesien käpylehmistä tai kymmenen tikkua laudalla pelistä.

Yksinkertaisenkin harjoituksen avulla voidaan päästä kaivelemaan hyvinkin merkityksellisiä muistoja ja elämäntapahtumia.

Kirjoittaja on Eeva Kahilaniemi toimintaterapeutti ja yhteisöpedagogi, Elämänmakuista arkea luonnosta blogin perustaja ja Voimatassu -palveluiden luotsaaja.

Yrttikurssilta luonnon woimaa

Miltä tuntuu kuivattu puna-apilan kukka käsissä? Millaisen tunteen tuoksu luo? Entä maku, millaiselta kuivattu yrtti tuntuu suussa? Millaista yrttiteetä tästä mahtaisi tulla? Mitä jos puna-apilaa uuttaisin kylmäpuristettuun seesamöljyyn, millaisen ihoöljyn saisinkaan? Mitäs vaikutuksia puna-apilassa olikaan! Ja sitäkö voi laittaa pikkuisen tuoreena kesäsalaattiin, no jopas! Entäs sitten tuo kamomillasaunio…
Yrttikursseilla muodostuu nopeasti pieni pohtiva yhteisö, joka uppoutuu kasvien kiehtovaan maailmaan. Syntyy yrttikupla, jossa luonnon hoitavat super-sankarit tempaavat mukaansa; miten pienessä ja herkässä kasvissa voikaan olla niin paljon kaikkea!
Järjestän osallistavia ja toiminnallisia yrttikursseja, joissa kokemuksellisuus on opeista parhain. Pienestä keittiöstä kuuluu iloista pulinaa ja kilinää, kun öljypajassa puuhataan ihka omaa kasvoöljyä täysin luonnonmukaisista aineksista. ”Voi vitsi tää on ihanaa!” Yrttien parissa on helppo ottaa kontaktia tuntemattomaan vieressä touhuavaan; ”Mitä sä laitoit sinne?” Puuhastellessa mieleen pulpahtelee myös muistoja, jonkun äiti on aikoinaan hoitanut vatsavaivoja kamomillalla kun taas toisen mummon kaapissa on ollut salaperäisiä tinkruurapulloja, joista on kipeälle annettu muutama tippa. ”Voi olispa jo kesä, niin pääsis ittekki kasvattamaan ja keräämään yrttejä!”


Kotona pääset näpsäkästi nauttimaan yrteistä tekemällä virkistävän jalkakylvyn:

– 3 dl tuoreita koivunlehtiä tai 3 dl nokkosta
– 1 litra vettä

Kiehauta vesi ja kaada yrttien päälle. Anna hautua kannen alla 1/2-1 tuntia. Siivilöi tai jätä siivilöimättä ja kaada pesuvatiin. Lisää pesuvatiin lämmintä vettä vielä sen verran, että nilkat peittyvät. Sujauta jalat kylpemään lämpimään ja nauti noin 15 minuuttia. Kuivaa jalat kylvyn jälkeen.

Muistathan jokamiehen oikeudet, eli koivunlehtiä omasta puusta tai maanomistajan luvalla.


Kirjoittaja on Taina Kaura, yrttihoitaja, joogaohjaaja, äänimaljahoitaja ja luontoyhteysohjaaja, sekä Luontoinen -yrityksen luotsaaja.

Luontoinen toimii Seinäjoella. FB: https://www.facebook.com/Luontoinen/

Aistihuone & Luontointerventio muistisairaiden toimintapäivässä

Miten saadaan toteutettua ikäihmisille ja muistisairaille soveltuva aistihuone ja luontointerventio sisätiloihin?

Jaan kokemukseni kanssanne muutamien vuosien takaa opiskeluvuosilta, kun silloisten opiskelijakollegoideni kanssa toteutimme osana Ikäihmisten toimintaterapiakurssia Memory roomin eli tuttavallisemmin tai konkreettisemmin Muistelu- ja Aistihuoneen sekä metsäintervention keskelle Turkua ja kouluympäristöä.

Aistielämykset muistoja luomassa

Muistelu ei välttämättä tarkoita vain keskustelun herättämistä, vaan toiminta voi samanaikaisesti tapahtua monella eri tasolla ja yhdistää monia eri aistiärsykkeitä antaen muistisairaalle monipuolisia elämyksiä. (Heimonen & Voutilainen 1998, 104) Muistiheräte voi olla spontaani tai tiedostamaton virike ympäristöstä. Esimerkkejä eri aistialueiden herätteistä ovat kuvat, esineet, materiaalit, äänet, maut ja tuoksut (Webster ym. 2010).

Hajut voivat olla vahvoja aistiherätteitä niin hyvässä kuin pahassa mielessä. Esim. vahvat hajut kuten terva, lipeä ja mäntysuopa voivat herättää muistoja kodin siivouksesta ja kunnostuksesta. Mausteiden ja yrttien tuoksut taas voivat tuoda mieleen ruuanlaittoon liittyviä muistoja. (Hohenthal-Antin 2013, 56)

Erilaisten materiaalien koskettaminen voi tuoda mieleen muistoja eri elämänvaiheista. Muistelussa voi käyttää apuna esim. eri tuntuisia kankaita sekä luonnonmateriaaleja kuten hiekkaa, kiviä, käpyjä ja siemeniä. (Hohenthal-Antin 2013, 58)

Luonto elvyttävänä kokemuksena

Luonnon elvyttävyys on tiedetty jo vuosia ja todistettu useiden eri tutkimusten kautta. Jo 1300 –luvulla pyhiinvaeltajat kokoontuivat Belgiaan, Geelíin toipumaan ylirasituksesta. Hermostollisista oireista kärsiville ihmisille perustettiin 1700-luvula Englantiin luonto- ja eläinavusteista toimintaa soveltava lepokoti ja 1800- luvulla luonnon vaikutuksia sovellettiin Amerikkalaisen Benjamin Rushin toimesta psykiatrisessa hoidossa oleville asiakkaille. (Salovuori 2015).

Vuonna 1990 lääkäri William Thomas rakensi terapeuttisen ympäristön, jota kutsutaan Eden Alternativeksi ”Vaihtoehto Edeniksi”, jossa yhdistyvät luonto, eläimet sekä pitkäaikainen hoito (Velde & Cipriani etc. 2005). Luontolähtöinen hyvinvointitoiminta levisi entisestään 1900-luvulla, kun sen positiiviset vaikutukset ymmärrettiin toden teolla. Green Care –toiminnan kehittymisessä maatilojen ja puutarhojen rooli on ollut merkittävä etenkin eurooppalaisittain. Carefarm -nimikettä alettiin käyttää Hollannissa 1970 –luvulla, kun maatiloilla alettiin hyödyntämään ympäristöä ja toimintaa osana sosiaalipalveluita. Tutkimustiedon lisääntymisen myötä luonnon hyvinvointivaikutukset tiedostetaan nyt 2000 –luvulla entistä paremmin. Viherympäristöt sekä luonto- ja eläinavusteiset menetelmät ja maatilat ovat enenevissä määrin osa asiakaslähtöistä hyvinvointia, kuntoutusta sekä kokonaisvaltaista hoitotyötä (Salovuori 2015).

Suomessa luontoa on hyödynnetty vuosikymmenten aikana muun muassa sairauksien hoidossa. Myös erilaiset kansanperinteet ovat sisältäneet paljon luontotuotteiden hyödyntämistä. Tuberkuloosisairaalat sijoitettiin pitkään mäntymetsiin, koska uskottiin metsän ja luonnon parantavan sairautta. Luontoympäristöä ja maalaiselämää hyödynnettiin paljon osana lepokotien toimintaa. Sairaaloissa hyödynnettiin puolestaan puutarhatoimintaa sekä eläimiä jo 1800 – luvulla. Erityisesti vankiloiden työ- ja kuntoutustoiminnassa luontolähtöisillä toiminnoilla on keskeinen sijansa, kuten myös päihdehuollossa (Salovuori 2015).

Green Care –menetelmiksi kutsutaan luonto-, maatila-, ja eläinavusteisia menetelmiä, joilla pyritään lisäämään asiakkaan hyvinvointia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen yhteydessä.  Toimintatavan lähtökohtia ovat luonnon hyvinvointivaikutusten syntyminen asiakkaan tavoitteisiin nähden, sosiaalisten suhteiden lisääminen sekä yhteisöllinen kokeminen. Luonnon vaikuttavuutta hyödynnetään esimerkiksi edistämään, tukemaan ja lisäämään asiakkaalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toiminnassa luonto voi ilmetä esimerkiksi kokonaisena metsänä tai sen puitteissa voi ottaa yksittäisiä luontoelementtejä mukaan toimintaan. Luonto voi olla toimintaympäristönä, kohteena tai toiminnan välineenä. Toiminta antaa asiakkaalle mahdollisuuksia erilaisille kokemuksille, oppimiselle sekä virkistymiselle. Samalla se yhdistää ihmisen omaan ympäristöönsä ja tuottaa pääasiallisesti mielihyvää sekä aktivoi ihmistä. Green Care palveluissa luontoa hyödynnetään tietoisesti ja tavoitteellisesti osana asiakkaan kuntoutusta (mm. Green Care Finland verkkosivut 2016 ja Green Care korkea-asteen pilottikoulutuksen koulutusmateriaali 2016).

Aistitila

Aistitilasta on karsittu ylimääräiset huonekalut ja välineet pois. Tilana toimii ihan tavallinen opetustila/varastohuone, kunhan se sisustetaan yksinkertaisesti ja asiaan kuuluvasti. Tilasta tehdään mahdollisimman rauhallinen ja kodinomainen, jonka sisustukseen on käytetty muistelua herättäviä elementtejä.

Tilaan sijoitetaan kolme (3) memory boxia eli muistelulaatikkoa. Meillä näissä oli erinäisiä vanhoja leluja, mutta mikä sen parempaa, kuin sijoittaa muistelulaatikoihin erinäisiä vanhoja luonnonmateriaaleja tai luonnonmateriaaleista valmistettuja, kuten puisia esineitä tai asioita. Yksi hyvä idea on myös erilaiset hajupurkit.

Rentoutumishuone Metsä

Asiakkaat siirtyvät Memory Roomin jälkeen viereiseen tilaan Rentoutumishuone Metsään. Huoneessa voi istahtaa tuolille katselemaan metsästä ja luonnosta kertovaa videota, joka on heijastettu videotykillä seinälle.

Mahdollisuuksien mukaan metsähuoneeseen on tuotu metsäelementtejä luonnosta, kuten sammalta, puunoksia sekä erilaisia metsän ja luonnon tuoksuja. Luontoelementtejä hyödynnetään sen verran kuin toimintapäivän alla oleva luonto ja säätilanne antaa myöden.

Huoneessa puhaltaa pieni tuulenvire tuulettimesta ja lattialla on vihreä nurmikkoa muistuttava matto, jonka päällä voi varpaillaan seistä tai istahtaa tuolille maton viereen.

Kirjoituksessa on lainattu pätkiä Hanna Hietarinnan, Eeva Kahilaniemen ja Minttu Haaviston toimintaterapiaopintojen kurssityöstä.

Kirjoittaja on Eeva Kahilaniemi toimintaterapeutti ja yhteisöpedagogi, Elämänmakuista arkea luonnosta blogin perustaja ja Voimatassu -palveluiden luotsaaja. 

Lähteet

Green Care korkea-asteen pilottikoulutuksen koulutusmateriaali 2016. Green Care -peruselementit ja –edellytykset 18.8.2016 +Johdatus lähipäivän ryhmätehtävään

Green Care Finland Ry verkkosivut 2016, viitattu 7.11.2016 http://www.gcfinland.fi/

Ikäinstituutti 2016. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Viitattu 1.11.2016. www.ikäinstituutti.fi > materiaalit ja julkaisut > mielen hyvinvointi materiaalit > Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä

Hohenthal-Antin, L. 2013. Muistellaan – Luovat menetelmät muistisairaiden tukena. Juva: Bookwell Oy.

Salovuori, T. 2015. Luonto kuntoutumisen tukena

Webster, J., Bohlmeijer, E. & Westerhof, G. 2010. Mapping the future of reminiscence: a conceptual guide for research and practice. Research on Ageing 32 (4) 527–564

Heimonen, S. & Voutilainen, P. 1998. Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä. Tampere: Tammer-Paino Oy.

Velde, P.B., Cipriani, J. & Fisher, G. (2005) Resident and therapist views of animal-assisted therapy: Implications for occupational therapy practice. Australian Occupational Therapy Journal (2005) 52, 43-50