Oletko pohtinut, miten luontosuhteesi voi tänään? Jos se oli
läheinen lapsena, onko se pysynyt samana? Vaatiiko se kenties ”päivitystä”?
Lähdin innolla tutkimaan omaa luontoyhteyttäni Voimavaunun
nettisivuilta saamallani testillä ”Millainen on luontosuhteesi?”.
Lähtöoletukseni oli, että tottakai se on hyvä.
Ensimmäiseksi minun piti miettiä, millainen liikkuja olen
luonnossa. Mitä sinä vastaisit tähän omalta osaltasi? Kyselyn monista
vaihtoehdoista olisin halunnut valita useamman. Tärkeimmäksi nousi kuitenkin
rauhoittuja. Tykkään samoilla ja rauhoittua metsässä välillä puita halaillen.
Seuraavaksi pohdin, mikä elementti vetää minua puoleeni
tällä hetkellä. Jälleen monista ihanista vaihtoehdoista valitsin lopulta puron.
Tämän jälkeen lähdin kävellen metsään ja puron luo. Siellä ohjeiden mukaan tein
enemmän tuttavuutta tähän elementtiin erilaisten aistiharjoitusten avulla.
Virtaava soliseva vesi tuntui ihanan viileältä sormissani.
Uppouduin katselemaan pinnalle syntyviä kuvioita ja virtauksia.
Testissä pyydettiin miettimään, milloin elementti on tullut
minulle tärkeäksi? Huomasin, että puro vei minut lapsuuteeni. Niihin hetkiin,
kun vietin aikaani lähipuron luona. Muistin tuoksut, äänet, ja sen
onnellisuuden tunteen. Se oli voimaannuttava pysähtyminen!
Muistatko oman ihanan kokemuksesi lapsuutesi luonnosta?
Olen siitä onnellinen ja kiitollinen, että sain lapsena
hyvän luontosuhteen. Tutkimukset nimittäin kertovat, että jo lapsen
varhaisimpien vuosien aikana syntyy pohja hänen luontosuhteelleen. Hyvä
sellainen vaatii omia henkilökohtaisia kokemuksia ja elämyksiä luonnossa.
Esimerkiksi metsässä lapsen luontosuhde
kehittyy leikin ja toiminnallisuuden kautta ikään kuin huomaamatta. Samalla hän
saa luonnossa liikunnallisia ja sosiaalisia taitoja. Omassa lapsuudessani juuri
metsä oli leikkikenttäni, mutta leikit ja puuhat taisimme keksiä silloin
pitkälti itse.
Kaikesta huolimatta luontosuhde voi syntyä aikuisenakin. Se voi myös unohtua ja löytyä uudestaan. Omaa suhdettaan luontoon on hyvä välillä tietoisesti pohtia. Voimavaunun testi ”Millainen on luontosuhteesi?” herätti minut. Huomasin, ettei omani ollutkaan enää niin hyvä kuin olin luullut ja ymmärsin, että siitä tarvitsee pitää huolta. Pysähtyminen solisevan puron äärellä lapsuuteni muistojen kera oli tarpeen. Suosittelen testiä!
Lähteet:
Lasten luontosuhde ja sen tukeminen luontopainotteisessa
päiväkodissa
Kriisi. Elämän myllerys ja muutos. Vaikeat ajat. Näitä
elämme juuri nyt Suomessa ja koko maailmassa, kun korona jyllää ja vaikuttaa
jokaisen arkeen.
Mikä tuo sinulle turvaa näinä aikoina? Mikä auttaa sinua
jaksamaan? Mikä antaa sinulle toivoa?
Luonto ja varsinkin metsäluonto ovat omat vastaukseni
näihin kysymyksiin. Minusta tuntuu, että suhteeni luontoon vahvistuu
entisestään vaikeina aikoina. Tunnen ja aistin sen eheyttävän voiman paremmin
kuin silloin, kun kaikki on hyvin. Keittiön ja olohuoneen ikkunasta avautuu
pieni metsä, jota uppoudun välillä ihastelemaan pitkäksi aikaa. Jo pelkkä
katsominen rauhoittaa mieltäni ja poistaa jännitystä kehostani.
Tunnetko sinä korona-ahdistusta? Yle kirjoittaa aiheesta
otsikolla ”Asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan etäisyyttä
jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään”. Jutussa Suomen
mielenterveys ry:n (Mieli ry) johtava asiantuntija Meri
Larivaara antaa neuvoja, joista yksi on ”Ulkoile ja liiku. Kaikki
terveet voivat edelleen ulkoilla ja käydä kävelylenkillä. Ulos meneminen auttaa
usein ja luonnossa liikkuminen virkistää ja rentouttaa mieltä. Myös liikunta
auttaa. Liikunnan ei tarvitse olla raskasta hikiliikuntaa, kevytkin liikunta
auttaa.”
Mitäpä jos lähtisit somen sijasta siis vaikka metsään?
Tutkimusten mukaan luonnossa oleilu muun muassa rentouttaa, vähentää stressiä,
mieliala kohenee ja auttaa laskemaan verenpainetta jo 15-20 minuutissa.
”Mitä mää siellä metsässä teen?” Käppäile, seiso, istu mättäälle ja vain ole. Nauti luonnosta eri aisteilla. Miltä metsä tuoksuu? Näetkö sen vihreyden? Miltä sammal tuntuu? (Linkki: Testaa luontoaistisi) Jos tykkäät liikunnasta, niin kokeile vaikka lihaskuntoharjoittelua, kuten punnerruksia puuta tai kiveä vasten.
Jos et fyysisesti pääse metsään, pohdi mitä puut kertovat
tai merkitsevät sinulle. Ehkä tämä vie mielesi metsän ihanaan ja eheyttävään
syliin. Itselleni mänty on valoisa ja voimaa antava puu. Lempipuuni kuusi
näyttäytyy minulle turvasatamana, juuri sellaisena kuin muistan sen
lapsuudestani.
Kirjoittaja Satu Hakala on luonnonvaratuottaja sekä luonto- ja ympäristöneuvoja, joka suorittaa parhaillaan digimarkkinoinnin työharjoitteluaan Voimatassulla.
Lähteet:
Asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan
etäisyyttä jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään (17.3.2020) https://yle.fi/uutiset/3-11260168
Kun sinulla on ajatus ja haluat aidosti auttaa ihmisiä saamaan enemmän luontokontaktia sekä luoda hyvinvointia ympärillesi. Et silti halua raataa viikkotolkulla ja stressata mistä löydät kaikki kymmenen tekijää asiakkaan ulkoilun mahdollistamiseksi tai hallinnoida muuta rajatonta määrää erilaisia muuttujia.
Täällä pohjaideana on selkeys ja mahdollisimman systemaattinen sekä sisällöllinen luontokokemuksen tarjoaminen asiakastyössä. Kun haluat työn, joka aidosti palvelee asiakasta, mutta tarjoaa luontohyvinvointia myös omaan arkeesi, tämä saattaa olla tärkein koulutus, jonka koskaan käyt.
Luontotrendit ovat nousevia, ihmiset kaipaavat luontokontaktia, läsnäoloa ja pysähtymistä kiireisen arjen keskellä. Pelkkä kaunis ajatus luontoon lähtemisestä ei kuitenkaan yksin riitä selättämään kiirettä. Tässä vaaditaan toimintaa, tekoja ja turvallisuutta, joilla sinä pystyt takaamaan tärkeille asiakkaillesi mukavan luontokokemuksen.
Jos kaipaat luontoisten ideoiden käytäntöön viemistä, vinkkejä, kokemuksia, ajatuksia, uusia villejä kehitysideoita tai mitä tahansakaan, uskomme että pystymme Leenan kanssa auttamaan sinua. Meillä on monipuolinen kokemus eläin- ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisestä asiakastyössä, joten tiedämme mistä puhumme.
Lupamme, että saat ajatuksesi rinnalle konkreettisia ideoita harjoitteista, toimintaideoista sekä tuvallisuusvinkkejä ja tukea ohjaajana toimimiseen luonnossa. Ja mikä parasta, koulutuksissa on laaja kirja muitakin huipputyyppejä, joten yhdessä olemme kaikki viisaampia.
Jaa mietitkö mistä puhun? No tietenkin maaliskuussa ja toukokuussa järjestettävistä Green Care menetelmäkoulutuspäivistä, joihin voit ilmoittautu ennalta etukäteen edullisemmin.
Oletko jo mahdollisesti kuullut huhua uudesta innovaatiosta, nimittäin Voimavaunusta? Tai kenties käynyt tutustumassa Voimavaunun toimintaan?
Tunnelmallinen Voimavaunu liikuttaa sinunkin arkesi aivan uuteen ulottuvuuteen! Tarjoamme luonnon voimauttavaa vaikutusta ja ihania irtiottoja monenlaisille asiakkaille. Luontohoivan palvelut sopivat osaksi sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan tarpeita – tarjoamme asiakkaille voimaannuttavia hetkiä, joissa luonto liikkuu heidän luokseen, sekä annamme vinkkejä ja työkaluja ammattilaisille heidän ympärillään. Vaunun voi tilata esimerkiksi asumisyksikön, hoivakodin tai päiväkerhon pihalle, ja asiakas voi vain astua sisälle erilaiseen kokemukseen! Katso Luontohoivan palvelupaketit!
Virkistäydy Voimavaunussa hyvinvointipajoissa voit vapamuotoisemmin nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä mukavasta yhdessäolosta itselle tärkeiden tyyppien kanssa. Virkistäytymispakettimme soveltuvat loistavasti esimerkiksi pienille kaveriporukoille, polttariohjelmaksi tai muuten vain perinteisen pizzaperjantain korvikkeeksi. Voitte päättää mukavan illan yöpymällä Voimavaunussa – missä ikinä olettekin.
Oman pienen työporukan työhyvinvointiasilmällä pitäen olemme räätälöineet sinulle Voimavaunun toiminnalliset työpajat, joissa on sopivassa suhteessa huumoria, mukavaa yhdessä oloa, hyvää ruokaa sekä tärkeitä työhyvinvointiteemoja.
Kaihdatko tylsiä harmaita neuvotteluhuoneita tai neljän seinän sisälle jämähtämistä? Kun kaipaat tilaa, jonka voit tänään viedä mukanasi järven rannalle tai metsäpolun päähän, voi Voimavaunu sopia juuri sinulle! Huomenna tiesi voikin matkata Pyynikinharjulle munkkikahville tai keskelle Keskustoria kiireisimpään markkina-aikaan. Vastauksemme sinulle on Voimavaunu.
Etsitkö yrityksellenne tilaa pop up -tapahtumalle, messuille tai markkinoille mukaan otettavaksi? Tila, joka muokkaantuu yhtälailla niin pieneksi kahvilaksi, kokoustilaksi kuin kotimaisen designvaatefirman pop up myyntipisteeksi. Vuokraa Voimavaunu käyttöösi päiväksi tai viikoksi!
Majoitu Voimavaunussa ja nauti takkatulen loimusta missä ikinä oletkin. Voimavaunu on liikkuva tila, joka toimii loistavasti myös retkeilyssä ja majoituskäytössä. Voit pakata vaunuun makuupussit ja patjat, napata vaunun auton perään ja suunnata autonnokan kohti pohjoisen huippuja tai sukulaisten mökkipihaa. Voimavaunu toimii loistavasti niin yritysten tarpeisiin kuin vaikka perheen lomareissulle mukaan otettavana liikkuvana kesämökkinä.
Iloa? Surua? Voimaantumista? Onnistumisen kokemuksia? Luovuttamisen tuskaa? Tämän hetkistä fiilistä? Parasta työkaveria? Omaa persoonallisuutta, minuutta, omaa itseä?
Valokuva on siitä loistava väline, että sitä voi hyödyntää miltei kenen tahansa kanssa – oli asiakasryhmä sitten lapsia tai aikuisia. Jokaisella meillä on oma tulkintamme valokuvista.
Hyödynnä valokuvakortteja esimerkiksi yksilö- tai ryhmätyöskentelyssä:
esittelyn tukena
kuvaamaan päivän onnistumista tai hyvää fiilistä
kuvaamaan ystävyyttä tai parasta kaveria tai työkaveria ja työyhteisöä
löytämään elämän hetkiä, tapahtumia ja tilanteita, jotka ovat kannatelleet ja jotka vievät eteenpäin
tehtäväradan päätteeksi kuvaamaan rataa
oman tunnetilan, ajatusten tai fiilisten selkeyttämiseen
valita kuvia jotka puhuttelevat, nostavat ajatuksia sekä niitä, jotka ovat mitäänsanomattomia – arvomaailman hahmottaminen sekä valintojen tekeminen
visuaalisen hahmottamisen tukena
tarinan kerronnan tukena, narratiivisuus, mikä on vallitseva tarina, jota me lähdemme kuvien ympärille rakentamaan ja luomaan – mitä kerromme eteenpäin
sallittu -ei sallittu, omien rajojen asettamisen hahmottaminen
valintojen tekemisen harjoittelu – mikä miellyttää, mikä ei
erilaisten vuorovaikutussuhteiden hahmottamiseen, valtasuhteet, ystävyys (mm. TunneVoima vuorovaikutuskortit soveltuvat tähän loistavasti!)
HIP HEI! Entä tulitko ajatelleeksi, että voit napata valokuvia myös itse ja työstää niitä asiakkaiden kanssa? Tai asiakas itse kokoaa itselleen oman työkalupakin itselleen voimaannuttavista valokuvista ja niihin liittyvistä merkityksistä?
Polaroidkamera on aivan loisto kapistus ja siitä saa kuvat heti ulos. Käytän tätä jonkin verran omassa terapiatyössäni dokumentaatiokeinona. Asiakas voi dokumentoida valokuvaan päivän tai terapiatilanteen onnistumisen jonka haluaa muistaa.
Olen usein kuullut väittämiä siitä, että tyttöjen ja poikien leikit ovat erilaisia. Neljän lapsen äitinä, joista esikoinen on tyttö ja kolme pienempää poikia, en voi kuin allekirjoittaa tämän. Kuunnellessani leikin juonta, tarinaa, tapahtumia tai ylipäätään lasten valitessa leikkivälineitään, huomaan paljon erilaisia tapahtumia, toimintaa sekä valintoja. Tämän viikkoisessa Toiminta Akatemian leikkikoulutuksessa Tammiston Maikku vahvisti epäilyni.
Tyttöjen ja poikien leikki
Tutkimustenkin mukaan tyttöjen ja poikien leikit ovat erilaisia. Tyttöjen leikki on usein neuvottelevaa ja siinä tapahtuu enemmän suunnittelua. Pojilla leikki on sen sijaan suoraviivaisempaa. Poikien leikki on myös hierarkisempaa ja siinä korostuvat erilaiset johtamiskäsitykset sekä roolit.
Luontoympäristö on loistava leikkiympäristö niin isommille kuin pienemmillekin lapsille. Epätasainen maasto kehittää tasapainon hallintaa sekä koordinaatiota ja kehonhallintaa. Metsä ja luonto ovat täynnä erilaisia aistiärsykkeitä ja virikkeitä. Ne herättävät niin vestibulaarisen (painovoima ja liikeaistijärjestelmä), visuaalisen (näköaisti), auditiivisen (kuulo), kinesteettisen (tunto), taktillinen (esinetunto/kosketus), kuin proprioseptisen (asento- ja liikeaisti) aistijärjestelmän. Aistien avulla ihminen on kosketuksissa ympäröivän arjen ja luonnon kanssa. Aistien avulla tapahtuu oppimista ja vuorovaikutusta!
Leikkisyys luontoleikissä
Vapaassa luontoleikkitilanteessa leikkisyys (Playfullness -teoria, A.Bundy) voidaan ymmärtää motivaatina, kokemuksena kontrollista ja vapautena realiteeteista. Tuolloin lapsi uppotuu ja sitoutuu leikkiin luontoympäristössä, alkaa toistamaan erilaisia toimintoja sekä leikkii prosessinomaisesti. Leikki luontoympäristössä on mukaansatempaavaa, lapsi on sinnikäs ja jaksaa jatkaa sekä kehittää leikkiä.
Luonnossa lapsi saa kokemuksen kontrollista, jonka voi pitää itsellään. Lapsi voi tehdä päätöksiä (esim. mitä tekee luonnossa, minkälaista leikkiä tekee ja missä, miten käyttää erilaisia luonnosta saatavia materiaaleja, minkälaisia rooleja, hahmoja tai tapahtumia luontoleikissä on), tuntee olonsa turvalliseksi sekä muuntaa ja muuttaa leikkiä. Samalla luontoympäristö tarjoaa haasteita, joihin lapsi pääsee vastaamaan. Haasteet voivat olla esimerkiksi erilaisiin maaston muotoihin, sääolosuhteisiin tai välineiden käyttöön liittyviä haasteita, joita lapsi ratkaisee ja joista lapsi saa onnistumisen kokemuksia.
Yhtälailla luontoympäristö ilman seiniä ja fyysisiä rajoja mahdollistaa lapsen vapautumisen realiteeteista. Lapsi toimii itse, kuvittelee, tekeytyy joksikin (olipa se sitten metsän peikko, sammakko tai mikä turtles-ninjakilpikonna tai mikä supersankari tahansa), kujeilee, kiusoittelee, vitsailee ja pelleilee. Luonnossa tapahtuvassa toiminnassa ja leikissä on harvoin totuttuja tapoja, joiden mukaisesti niissä toimitaan, kuten ehkä tutummassa sisäleikissä herkästi voisi olla, kun leikitään samojen lelujen kanssa päivästä toiseen. Sisäleikkien hahmot harvemmin muokkaantuvat lennosta toiseksi (esinekorvaavuus), mutta abstraktimmat asiat ja tavarat, joilla ei ole selkeää käyttötarkoitusta leikkitilanteessa, voivatkin olla parhaimpia leluja. Toisena hetkenä kävystä tulee käpylehmä ja pihamaalle perustetaan iso maatila, kun taas hetken päästä kepakoista tulee mahtava seikkailuleikki ja miekkataistelu. – Yksinkertaisuus on valttia.
Usien luontoympäristö tarjoaa huumoria, sillä toiminta mahdollistaa arjen pienten kömmähdysten syntymisen. Toiminta luonnossa ei koskaan voi olla täysin kontrolloitua tai ennen kaikkea käsikirjoitettua. Se synnyttääkin tarpeen uudelleensanoittaa tilanteita ja toiminnan mukautumisen leikin ja flown mukana. Milloin ollaan metsänpeikkoja – toisessa hetkessä samat hahmot voivat muokkaantua turtles-ninjakilpikonniksi. Et ikinä voi tietää.
Luontoleikkiin on suositeltavaa asettaa myös tavoitteet lapsen leikille, jolloin tavoitteet tuovat mahdollisuudet näkyväksi. Esimerkiksi GAS -asteikkoa voidaan hyödyntää niin taidon kehittymiseen, aikaan (suorituksen kesto), tuen määrään kuin kokemuksen muuttumiseen liittyviin asioihin. Onpa kyseessä sitten se, kiinnittyykö lapsi vapaassa luontoympäristössä tiettyyn toimintaan vai vaelteleeko epämääräisesti ympäri metsäaluetta.
Tavoitteiden tulee olla myös S -selkeästi määriteltyjä, M – mitattavissa olevia, A – aikaan sidottuja, R– realistisia ja T – tavoittelemisen arvoisia. (Smart -tavoitteet)
Annan esimerkin, jotta asia olisi hieman helpompi hahmottaa.
Tavoite Smartin mukaisesti:
” Lapsi rakentaa yhdessä kaverinsa kanssa risuista majan metsän laitaan, piha-alueen viereen ison kuusen juurelle viikon kuluessa”
Eli tavoite on selkeästi määritelty, mitä pitää tehdä (maja risuista), mitattavissa oleva (onko maja rakennettu vai ei, mikä on majan määritelmä?), aikaan sidottu ( viikko eli 7 päivää aikaa), realistinen (lapsen on mahdollista tämä toteuttaa eli hänellä ei ole mitään esim. liikuntarajoitteita tmv. mitkä aiheuttaisivat sen, ettei lapsella olisi realistisia mahdollisuuksia selvitä tehtävästä itsenäisesti) sekä tavoittelemisen arvoinen (eli lapsi on riittävän motivoitunut toimintoon, toiminta itsessään on palkitseva ja auttaa lasta jaksamaan toiminnan alusta loppuun).
ToimintaAkatemia järjestää Leikkikoulutusta, jossa allekirjoittanutkin vietti kaksi päivää leikillisyyden, leikin teorioiden ja tarkoitusten maailmassa. Voin lämpimästi suositella koulutusta!
Loviisa Hynninen, Katja Jäppinen, Maisa Norrgård Leikki vie mennessään! Leikkimielisyyden arviointivälineen käyttöönottoprosessi toimintaterapian opinnäytetyö löytyy Theseuksesta, josta löydät lisää mm. Playfullness -teoriasta)
Mikä on luontoaisti tai miten niitä voisi herätellä? Miten pystyisit entistä paremmin aistimaan ympäristösi ja nauttimaan luonnon tarjoamista aistielämyksistä? Tai miten tarjota luontoaisteja herätteleviä kokemuksia myös asiakkaille?
Itselleni tulee useita helposti toteutettavia harjoitteita mieleen.
Rentouttava metsäkävely -videot ovat Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löytyviä valmiita videoita, joiden avulla pääset aistimatkalle eri vuodenaikojen suomalaiseen luontoon. Videot ovat helppo tuoda erilaisiin ympäristöihin ja niiden ympärille voi rakentaa tilaan ihanan rentoutumismiljöön esimerkiksi tyynyjen, peittojen, sohvien ja nojatuolien kanssa.
Tuoksupurkit on yksi ihana perusharjoitus, joka tarjoaa vaihtelevia luontotuoksuja suoraan purkista tarjoiltuna. Näistä tuoksupurkeista löydät mukavia sovellettavia harjoituksia myös Green Care menetelmäkorteista ja -oppaasta.
Aistipussi harjoituksesta kirjoitin jo tuonnempana blogissa. Mikäli oma ompelukoneesi on päässyt ruostumaan, saat valmiita aistipusseja myös meiltä.
Rentoutumistila Metsä eli moniaistillinen ja sisätiloihin rakennettu aistielämys eri asiakasryhmille.
Miten muuten sinä voisit testata luontoaistisi?
5 aistia harjoitus on oivallinen tapa herätellä erilaisia aisteja luonnossa. Harjoituksen voi toteuttaa myös sisätiloissa tai päästää mielikuvituksen valloilleen ja miettiä, minkälaisia aistielämyksiä kullekin tulee mieleen luontoon liittyvistä aiheista.
Kirjoittaja on Eeva Kahilaniemi toimintaterapeutti ja yhteisöpedagogi, Elämänmakuista arkea luonnosta blogin perustaja ja Voimatassu -palveluiden luotsaaja.
Luontolähtöiseen toimintaan oleellista on luonnon kunnioittaminen, jokamiehenoikeuksien tunteminen sekä kestävän kehityksen mukainen toiminta.
Kuvaankin on koottu muutamia kierrätysmateriaaleista askarreltuja ja luontolähtöiseen toimintaankin soveltuvia harjoitteita.
Harjoitus:
Kierrätyskorkki numero- ja kirjaintaulu
Irrota maito- ja mehutölkeistä kierrekorkit sekä korkkien ns. pohjaosa ja liimaa ne vahvalle pahville. Korkki tulee pystyä kiertämään edelleen irti, joten on tärkeää liimata se riittävän vahvalla liimalla pahviin, jotta se pysyy siinä. Voit tehdä näitä liuskoja joko yhden tai useamman, riippuen asiakkaan tavoitteesta, tarpeista sekä omasta mielikuvituksestasi.
Itse numeroin korkit pahville, jolloin asiakkan tehtävänä oli etsiä numeroa vastaava määrä tiettyä luonnonmateriaalia kyseisen korkkimerkin kohdalle. Halutessaan alustaan pystyy laittamaan ja vaihtamaan myös vaikka teipillä eri numeroita ja kirjaimia, jolloin asiakkaan tehtävänä on etsiä kyseisellä kirjaimella alkava kasvi tai tavara tai numeroa vastaava määrä kyseistä kasvia.
Vain mielikuvitus on oikeastaan rajana. Itse kehittelin harjoituksen alunperin asiakkaalle, jonka tavoitteena oli a)voimankäytön harjoittelu b)pinsettiotteen harjoittelu c)käden hienomotoriikan kehittyminen jne. Harjoituksessa tulee monipuolisesti treenattua sorminäppäryyttä, käden kiertoliikettä, voimankäyttöä sekä prosessitaitoja. Myös toiminnanohjaus tulee hyvin esille, sillä toimintaan liittyy haluttu määrä erilaisia työvaiheita.
Samalla kun harjoituksessa kerrattiin numeroita (tai kirjaimia), puhuttiin erilaisista käsitteistä ja tutustuttiin monenlaisiin luonnonmateriaaleihin. Eli aistit tulivat vahvasti esille tässäkin harjoituksessa! Aikuisasiakkaiden (tai miksei myös lastenkin) kanssa harjoitus toimii loistavana muistijumppana sekä harjaannuttaa tunnistamaan erilaisia muotoja, pintoja sekä luonnonmateriaaleja. Tai minkälaisia muistoja esimerkiksi pikkurisunpätkiin liittyy. Toiselle ne voivat tuoda muistoja lapsuuskesien käpylehmistä tai kymmenen tikkua laudalla pelistä.
Yksinkertaisenkin harjoituksen avulla voidaan päästä kaivelemaan hyvinkin merkityksellisiä muistoja ja elämäntapahtumia.
Kirjoittaja on Eeva Kahilaniemi toimintaterapeutti ja yhteisöpedagogi, Elämänmakuista arkea luonnosta blogin perustaja ja Voimatassu -palveluiden luotsaaja.
Miltä tuntuu kuivattu puna-apilan kukka käsissä? Millaisen tunteen tuoksu luo? Entä maku, millaiselta kuivattu yrtti tuntuu suussa? Millaista yrttiteetä tästä mahtaisi tulla? Mitä jos puna-apilaa uuttaisin kylmäpuristettuun seesamöljyyn, millaisen ihoöljyn saisinkaan? Mitäs vaikutuksia puna-apilassa olikaan! Ja sitäkö voi laittaa pikkuisen tuoreena kesäsalaattiin, no jopas! Entäs sitten tuo kamomillasaunio… Yrttikursseilla muodostuu nopeasti pieni pohtiva yhteisö, joka uppoutuu kasvien kiehtovaan maailmaan. Syntyy yrttikupla, jossa luonnon hoitavat super-sankarit tempaavat mukaansa; miten pienessä ja herkässä kasvissa voikaan olla niin paljon kaikkea! Järjestän osallistavia ja toiminnallisia yrttikursseja, joissa kokemuksellisuus on opeista parhain. Pienestä keittiöstä kuuluu iloista pulinaa ja kilinää, kun öljypajassa puuhataan ihka omaa kasvoöljyä täysin luonnonmukaisista aineksista. ”Voi vitsi tää on ihanaa!” Yrttien parissa on helppo ottaa kontaktia tuntemattomaan vieressä touhuavaan; ”Mitä sä laitoit sinne?” Puuhastellessa mieleen pulpahtelee myös muistoja, jonkun äiti on aikoinaan hoitanut vatsavaivoja kamomillalla kun taas toisen mummon kaapissa on ollut salaperäisiä tinkruurapulloja, joista on kipeälle annettu muutama tippa. ”Voi olispa jo kesä, niin pääsis ittekki kasvattamaan ja keräämään yrttejä!”
Kotona pääset näpsäkästi nauttimaan yrteistä tekemällä virkistävän jalkakylvyn:
– 3 dl tuoreita koivunlehtiä tai 3 dl nokkosta – 1 litra vettä
Kiehauta vesi ja kaada yrttien päälle. Anna hautua kannen alla 1/2-1 tuntia. Siivilöi tai jätä siivilöimättä ja kaada pesuvatiin. Lisää pesuvatiin lämmintä vettä vielä sen verran, että nilkat peittyvät. Sujauta jalat kylpemään lämpimään ja nauti noin 15 minuuttia. Kuivaa jalat kylvyn jälkeen.
Muistathan jokamiehen oikeudet, eli koivunlehtiä omasta puusta tai maanomistajan luvalla.
Kirjoittaja on Taina Kaura, yrttihoitaja, joogaohjaaja, äänimaljahoitaja ja luontoyhteysohjaaja, sekä Luontoinen -yrityksen luotsaaja.
Miten saadaan toteutettua ikäihmisille ja muistisairaille soveltuva aistihuone ja luontointerventio sisätiloihin?
Jaan kokemukseni kanssanne muutamien vuosien takaa opiskeluvuosilta, kun silloisten opiskelijakollegoideni kanssa toteutimme osana Ikäihmisten toimintaterapiakurssia Memory roomin eli tuttavallisemmin tai konkreettisemmin Muistelu- ja Aistihuoneen sekä metsäintervention keskelle Turkua ja kouluympäristöä.
Muistelu ei välttämättä tarkoita
vain keskustelun herättämistä, vaan toiminta voi samanaikaisesti tapahtua
monella eri tasolla ja yhdistää monia eri aistiärsykkeitä antaen
muistisairaalle monipuolisia elämyksiä. (Heimonen & Voutilainen 1998, 104) Muistiheräte voi olla spontaani tai tiedostamaton virike
ympäristöstä. Esimerkkejä eri aistialueiden herätteistä ovat kuvat, esineet,
materiaalit, äänet, maut ja tuoksut (Webster ym. 2010).
Hajut voivat olla vahvoja
aistiherätteitä niin hyvässä kuin pahassa mielessä. Esim. vahvat hajut kuten
terva, lipeä ja mäntysuopa voivat herättää muistoja kodin siivouksesta ja
kunnostuksesta. Mausteiden ja yrttien tuoksut taas voivat tuoda mieleen
ruuanlaittoon liittyviä muistoja. (Hohenthal-Antin 2013, 56)
Erilaisten
materiaalien koskettaminen voi tuoda mieleen muistoja eri elämänvaiheista.
Muistelussa voi käyttää apuna esim. eri tuntuisia kankaita sekä
luonnonmateriaaleja kuten hiekkaa, kiviä, käpyjä ja siemeniä. (Hohenthal-Antin 2013, 58)
Luonto elvyttävänä kokemuksena
Luonnon elvyttävyys on tiedetty
jo vuosia ja todistettu useiden eri tutkimusten kautta. Jo 1300 –luvulla
pyhiinvaeltajat kokoontuivat Belgiaan, Geelíin toipumaan ylirasituksesta. Hermostollisista
oireista kärsiville ihmisille perustettiin 1700-luvula Englantiin luonto- ja
eläinavusteista toimintaa soveltava lepokoti ja 1800- luvulla luonnon
vaikutuksia sovellettiin Amerikkalaisen Benjamin Rushin toimesta psykiatrisessa
hoidossa oleville asiakkaille. (Salovuori 2015).
Vuonna 1990 lääkäri William Thomas rakensi terapeuttisen
ympäristön, jota kutsutaan Eden Alternativeksi ”Vaihtoehto Edeniksi”, jossa
yhdistyvät luonto, eläimet sekä pitkäaikainen hoito (Velde & Cipriani etc.
2005). Luontolähtöinen hyvinvointitoiminta levisi entisestään 1900-luvulla, kun
sen positiiviset vaikutukset ymmärrettiin toden teolla. Green Care –toiminnan
kehittymisessä maatilojen ja puutarhojen rooli on ollut merkittävä etenkin
eurooppalaisittain. Carefarm -nimikettä alettiin käyttää Hollannissa 1970
–luvulla, kun maatiloilla alettiin hyödyntämään ympäristöä ja toimintaa osana
sosiaalipalveluita. Tutkimustiedon lisääntymisen myötä luonnon
hyvinvointivaikutukset tiedostetaan nyt 2000 –luvulla entistä paremmin.
Viherympäristöt sekä luonto- ja eläinavusteiset menetelmät ja maatilat ovat
enenevissä määrin osa asiakaslähtöistä hyvinvointia, kuntoutusta sekä
kokonaisvaltaista hoitotyötä (Salovuori 2015).
Suomessa luontoa on hyödynnetty
vuosikymmenten aikana muun muassa sairauksien hoidossa. Myös erilaiset
kansanperinteet ovat sisältäneet paljon luontotuotteiden hyödyntämistä.
Tuberkuloosisairaalat sijoitettiin pitkään mäntymetsiin, koska uskottiin metsän
ja luonnon parantavan sairautta. Luontoympäristöä ja maalaiselämää
hyödynnettiin paljon osana lepokotien toimintaa. Sairaaloissa hyödynnettiin
puolestaan puutarhatoimintaa sekä eläimiä jo 1800 – luvulla. Erityisesti
vankiloiden työ- ja kuntoutustoiminnassa luontolähtöisillä toiminnoilla on
keskeinen sijansa, kuten myös päihdehuollossa (Salovuori 2015).
Green Care –menetelmiksi
kutsutaan luonto-, maatila-, ja eläinavusteisia menetelmiä, joilla pyritään
lisäämään asiakkaan hyvinvointia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen
yhteydessä. Toimintatavan lähtökohtia
ovat luonnon hyvinvointivaikutusten syntyminen asiakkaan tavoitteisiin nähden,
sosiaalisten suhteiden lisääminen sekä yhteisöllinen kokeminen. Luonnon
vaikuttavuutta hyödynnetään esimerkiksi edistämään, tukemaan ja lisäämään
asiakkaalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toiminnassa luonto voi
ilmetä esimerkiksi kokonaisena metsänä tai sen puitteissa voi ottaa yksittäisiä
luontoelementtejä mukaan toimintaan. Luonto voi olla toimintaympäristönä,
kohteena tai toiminnan välineenä. Toiminta antaa asiakkaalle mahdollisuuksia
erilaisille kokemuksille, oppimiselle sekä virkistymiselle. Samalla se yhdistää
ihmisen omaan ympäristöönsä ja tuottaa pääasiallisesti mielihyvää sekä aktivoi
ihmistä. Green Care palveluissa luontoa hyödynnetään tietoisesti ja
tavoitteellisesti osana asiakkaan kuntoutusta (mm. Green Care Finland verkkosivut
2016 ja Green Care korkea-asteen pilottikoulutuksen koulutusmateriaali 2016).
Aistitila
Aistitilasta on karsittu ylimääräiset huonekalut ja välineet pois. Tilana toimii ihan tavallinen opetustila/varastohuone, kunhan se sisustetaan yksinkertaisesti ja asiaan kuuluvasti. Tilasta tehdään mahdollisimman rauhallinen ja kodinomainen, jonka sisustukseen on käytetty muistelua herättäviä elementtejä.
Tilaan sijoitetaan kolme (3) memory boxia eli muistelulaatikkoa. Meillä näissä oli erinäisiä vanhoja leluja, mutta mikä sen parempaa, kuin sijoittaa muistelulaatikoihin erinäisiä vanhoja luonnonmateriaaleja tai luonnonmateriaaleista valmistettuja, kuten puisia esineitä tai asioita. Yksi hyvä idea on myös erilaiset hajupurkit.
Rentoutumishuone Metsä
Asiakkaat siirtyvät Memory
Roomin jälkeen viereiseen tilaan Rentoutumishuone Metsään. Huoneessa voi
istahtaa tuolille katselemaan metsästä ja luonnosta kertovaa videota, joka on
heijastettu videotykillä seinälle.
Mahdollisuuksien mukaan
metsähuoneeseen on tuotu metsäelementtejä luonnosta, kuten sammalta, puunoksia
sekä erilaisia metsän ja luonnon tuoksuja. Luontoelementtejä hyödynnetään sen
verran kuin toimintapäivän alla oleva luonto ja säätilanne antaa myöden.
Huoneessa puhaltaa pieni tuulenvire tuulettimesta ja lattialla on vihreä nurmikkoa muistuttava matto, jonka päällä voi varpaillaan seistä tai istahtaa tuolille maton viereen.
Kirjoituksessa on lainattu pätkiä Hanna Hietarinnan, Eeva Kahilaniemen ja Minttu Haaviston toimintaterapiaopintojen kurssityöstä.
Kirjoittaja on Eeva Kahilaniemi toimintaterapeutti ja yhteisöpedagogi, Elämänmakuista arkea luonnosta blogin perustaja ja Voimatassu -palveluiden luotsaaja.
Green Care korkea-asteen
pilottikoulutuksen koulutusmateriaali 2016. Green Care -peruselementit ja
–edellytykset 18.8.2016 +Johdatus lähipäivän ryhmätehtävään
Green Care Finland Ry
verkkosivut 2016, viitattu 7.11.2016 http://www.gcfinland.fi/
Ikäinstituutti 2016. Muistelu
vuorovaikutusmenetelmänä. Viitattu 1.11.2016. www.ikäinstituutti.fi > materiaalit
ja julkaisut > mielen hyvinvointi materiaalit > Muistelu
vuorovaikutusmenetelmänä
Hohenthal-Antin, L. 2013. Muistellaan –
Luovat menetelmät muistisairaiden tukena. Juva: Bookwell Oy.
Salovuori, T. 2015. Luonto kuntoutumisen tukena
Webster, J., Bohlmeijer, E.
& Westerhof, G. 2010. Mapping
the future of reminiscence: a conceptual guide for research and practice. Research
on Ageing 32 (4) 527–564
Heimonen, S. &
Voutilainen, P. 1998. Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Velde, P.B., Cipriani, J. & Fisher, G.
(2005) Resident and therapist views of animal-assisted therapy: Implications
for occupational therapy practice. Australian Occupational Therapy Journal
(2005) 52, 43-50