Kriisi. Elämän myllerys ja muutos. Vaikeat ajat. Näitä elämme juuri nyt Suomessa ja koko maailmassa, kun korona jyllää ja vaikuttaa jokaisen arkeen.

Mikä tuo sinulle turvaa näinä aikoina? Mikä auttaa sinua jaksamaan? Mikä antaa sinulle toivoa?

Luonto ja varsinkin metsäluonto ovat omat vastaukseni näihin kysymyksiin. Minusta tuntuu, että suhteeni luontoon vahvistuu entisestään vaikeina aikoina. Tunnen ja aistin sen eheyttävän voiman paremmin kuin silloin, kun kaikki on hyvin. Keittiön ja olohuoneen ikkunasta avautuu pieni metsä, jota uppoudun välillä ihastelemaan pitkäksi aikaa. Jo pelkkä katsominen rauhoittaa mieltäni ja poistaa jännitystä kehostani.

Tunnetko sinä korona-ahdistusta? Yle kirjoittaa aiheesta otsikolla ”Asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan etäisyyttä jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään”. Jutussa Suomen mielenterveys ry:n (Mieli ry) johtava asiantuntija Meri Larivaara antaa neuvoja, joista yksi on ”Ulkoile ja liiku. Kaikki terveet voivat edelleen ulkoilla ja käydä kävelylenkillä. Ulos meneminen auttaa usein ja luonnossa liikkuminen virkistää ja rentouttaa mieltä. Myös liikunta auttaa. Liikunnan ei tarvitse olla raskasta hikiliikuntaa, kevytkin liikunta auttaa.”

Mitäpä jos lähtisit somen sijasta siis vaikka metsään? Tutkimusten mukaan luonnossa oleilu muun muassa rentouttaa, vähentää stressiä, mieliala kohenee ja auttaa laskemaan verenpainetta jo 15-20 minuutissa. 

”Mitä mää siellä metsässä teen?” Käppäile, seiso, istu mättäälle ja vain ole. Nauti luonnosta eri aisteilla. Miltä metsä tuoksuu? Näetkö sen vihreyden? Miltä sammal tuntuu?  (Linkki: Testaa luontoaistisi) Jos tykkäät liikunnasta, niin kokeile vaikka lihaskuntoharjoittelua, kuten punnerruksia puuta tai kiveä vasten.

Jos et fyysisesti pääse metsään, pohdi mitä puut kertovat tai merkitsevät sinulle. Ehkä tämä vie mielesi metsän ihanaan ja eheyttävään syliin. Itselleni mänty on valoisa ja voimaa antava puu. Lempipuuni kuusi näyttäytyy minulle turvasatamana, juuri sellaisena kuin muistan sen lapsuudestani.

Mikseipä tämä pohdinta voisi olla vaikka koko perheen ohjelmanumero, jonka rinnalle sopii hyvin esimerkiksi Voimatassun ja Luontoleenan tuottamat Green Care menetelmäkortit tai valmiitMetsä- ja meditaatiokortit, Pohjolan voimaeläinkortit tai Stressinhallintakortit. Näitä ja muuta luontoaiheista materiaalia tai tekemistä koko perheelle löydät Voimatassun verkkokaupasta.

Kirjoittaja Satu Hakala on luonnonvaratuottaja sekä luonto- ja ympäristöneuvoja, joka suorittaa parhaillaan digimarkkinoinnin työharjoitteluaan Voimatassulla.

Lähteet:

Asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan etäisyyttä jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään (17.3.2020) https://yle.fi/uutiset/3-11260168

Luonnon vaikutus hyvinvointiin
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/luonnon_vaikutus_hyvinvointiin.aspx#verenpaine

Kun sinulla on ajatus ja haluat aidosti auttaa ihmisiä saamaan enemmän luontokontaktia sekä luoda hyvinvointia ympärillesi. Et silti halua raataa viikkotolkulla ja stressata mistä löydät kaikki kymmenen tekijää asiakkaan ulkoilun mahdollistamiseksi tai hallinnoida muuta rajatonta määrää erilaisia muuttujia.

Täällä pohjaideana on selkeys ja mahdollisimman systemaattinen sekä sisällöllinen luontokokemuksen tarjoaminen asiakastyössä. Kun haluat työn, joka aidosti palvelee asiakasta, mutta tarjoaa luontohyvinvointia myös omaan arkeesi, tämä saattaa olla tärkein koulutus, jonka koskaan käyt.

Luontotrendit ovat nousevia, ihmiset kaipaavat luontokontaktia, läsnäoloa ja pysähtymistä kiireisen arjen keskellä. Pelkkä kaunis ajatus luontoon lähtemisestä ei kuitenkaan yksin riitä selättämään kiirettä. Tässä vaaditaan toimintaa, tekoja ja turvallisuutta, joilla sinä pystyt takaamaan tärkeille asiakkaillesi mukavan luontokokemuksen.

Jos kaipaat luontoisten ideoiden käytäntöön viemistä, vinkkejä, kokemuksia, ajatuksia, uusia villejä kehitysideoita tai mitä tahansakaan, uskomme että pystymme Leenan kanssa auttamaan sinua. Meillä on monipuolinen kokemus eläin- ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisestä asiakastyössä, joten tiedämme mistä puhumme.

Lupamme, että saat ajatuksesi rinnalle konkreettisia ideoita harjoitteista, toimintaideoista sekä tuvallisuusvinkkejä ja tukea ohjaajana toimimiseen luonnossa. Ja mikä parasta, koulutuksissa on laaja kirja muitakin huipputyyppejä, joten yhdessä olemme kaikki viisaampia.

Jaa mietitkö mistä puhun? No tietenkin maaliskuussa ja toukokuussa järjestettävistä Green Care menetelmäkoulutuspäivistä, joihin voit ilmoittautu ennalta etukäteen edullisemmin.

Eeva

P.S. Green Care menetelmäkoulutuksia järjestetään Tampereella tänä keväänä kaksittain, maaliskuussa torstaina 5.3.2020 ja torstaina 14.5.2020. Mikäli haluat saada koulutuspaikan edullisemmin, ilmoittaudu suoraan tästä.

Olen usein kuullut väittämiä siitä, että tyttöjen ja poikien leikit ovat erilaisia. Neljän lapsen äitinä, joista esikoinen on tyttö ja kolme pienempää poikia, en voi kuin allekirjoittaa tämän. Kuunnellessani leikin juonta, tarinaa, tapahtumia tai ylipäätään lasten valitessa leikkivälineitään, huomaan paljon erilaisia tapahtumia, toimintaa sekä valintoja. Tämän viikkoisessa Toiminta Akatemian leikkikoulutuksessa Tammiston Maikku vahvisti epäilyni.

Tyttöjen ja poikien leikki

Tutkimustenkin mukaan tyttöjen ja poikien leikit ovat erilaisia. Tyttöjen leikki on usein neuvottelevaa ja siinä tapahtuu enemmän suunnittelua. Pojilla leikki on sen sijaan suoraviivaisempaa. Poikien leikki on myös hierarkisempaa ja siinä korostuvat erilaiset johtamiskäsitykset sekä roolit.

Luontoympäristö on loistava leikkiympäristö niin isommille kuin pienemmillekin lapsille. Epätasainen maasto kehittää tasapainon hallintaa sekä koordinaatiota ja kehonhallintaa. Metsä ja luonto ovat täynnä erilaisia aistiärsykkeitä ja virikkeitä. Ne herättävät niin vestibulaarisen (painovoima ja liikeaistijärjestelmä), visuaalisen (näköaisti), auditiivisen (kuulo), kinesteettisen (tunto), taktillinen (esinetunto/kosketus), kuin proprioseptisen (asento- ja liikeaisti) aistijärjestelmän. Aistien avulla ihminen on kosketuksissa ympäröivän arjen ja luonnon kanssa. Aistien avulla tapahtuu oppimista ja vuorovaikutusta!

Leikkisyys luontoleikissä

Vapaassa luontoleikkitilanteessa leikkisyys (Playfullness -teoria, A.Bundy) voidaan ymmärtää motivaatina, kokemuksena kontrollista ja vapautena realiteeteista. Tuolloin lapsi uppotuu ja sitoutuu leikkiin luontoympäristössä, alkaa toistamaan erilaisia toimintoja sekä leikkii prosessinomaisesti. Leikki luontoympäristössä on mukaansatempaavaa, lapsi on sinnikäs ja jaksaa jatkaa sekä kehittää leikkiä.

Luonnossa lapsi saa kokemuksen kontrollista, jonka voi pitää itsellään. Lapsi voi tehdä päätöksiä (esim. mitä tekee luonnossa, minkälaista leikkiä tekee ja missä, miten käyttää erilaisia luonnosta saatavia materiaaleja, minkälaisia rooleja, hahmoja tai tapahtumia luontoleikissä on), tuntee olonsa turvalliseksi sekä muuntaa ja muuttaa leikkiä. Samalla luontoympäristö tarjoaa haasteita, joihin lapsi pääsee vastaamaan. Haasteet voivat olla esimerkiksi erilaisiin maaston muotoihin, sääolosuhteisiin tai välineiden käyttöön liittyviä haasteita, joita lapsi ratkaisee ja joista lapsi saa onnistumisen kokemuksia.

Yhtälailla luontoympäristö ilman seiniä ja fyysisiä rajoja mahdollistaa lapsen vapautumisen realiteeteista. Lapsi toimii itse, kuvittelee, tekeytyy joksikin (olipa se sitten metsän peikko, sammakko tai mikä turtles-ninjakilpikonna tai mikä supersankari tahansa), kujeilee, kiusoittelee, vitsailee ja pelleilee. Luonnossa tapahtuvassa toiminnassa ja leikissä on harvoin totuttuja tapoja, joiden mukaisesti niissä toimitaan, kuten ehkä tutummassa sisäleikissä herkästi voisi olla, kun leikitään samojen lelujen kanssa päivästä toiseen. Sisäleikkien hahmot harvemmin muokkaantuvat lennosta toiseksi (esinekorvaavuus), mutta abstraktimmat asiat ja tavarat, joilla ei ole selkeää käyttötarkoitusta leikkitilanteessa, voivatkin olla parhaimpia leluja. Toisena hetkenä kävystä tulee käpylehmä ja pihamaalle perustetaan iso maatila, kun taas hetken päästä kepakoista tulee mahtava seikkailuleikki ja miekkataistelu. – Yksinkertaisuus on valttia.

Usien luontoympäristö tarjoaa huumoria, sillä toiminta mahdollistaa arjen pienten kömmähdysten syntymisen. Toiminta luonnossa ei koskaan voi olla täysin kontrolloitua tai ennen kaikkea käsikirjoitettua. Se synnyttääkin tarpeen uudelleensanoittaa tilanteita ja toiminnan mukautumisen leikin ja flown mukana. Milloin ollaan metsänpeikkoja – toisessa hetkessä samat hahmot voivat muokkaantua turtles-ninjakilpikonniksi. Et ikinä voi tietää.

Luontoleikkiin on suositeltavaa asettaa myös tavoitteet lapsen leikille, jolloin tavoitteet tuovat mahdollisuudet näkyväksi. Esimerkiksi GAS -asteikkoa voidaan hyödyntää niin taidon kehittymiseen, aikaan (suorituksen kesto), tuen määrään kuin kokemuksen muuttumiseen liittyviin asioihin. Onpa kyseessä sitten se, kiinnittyykö lapsi vapaassa luontoympäristössä tiettyyn toimintaan vai vaelteleeko epämääräisesti ympäri metsäaluetta.

Tavoitteiden tulee olla myös S -selkeästi määriteltyjä, M – mitattavissa olevia, A – aikaan sidottuja, R– realistisia ja T – tavoittelemisen arvoisia. (Smart -tavoitteet)

Annan esimerkin, jotta asia olisi hieman helpompi hahmottaa.

Tavoite Smartin mukaisesti:

” Lapsi rakentaa yhdessä kaverinsa kanssa risuista majan metsän laitaan, piha-alueen viereen ison kuusen juurelle viikon kuluessa”

Eli tavoite on selkeästi määritelty, mitä pitää tehdä (maja risuista), mitattavissa oleva (onko maja rakennettu vai ei, mikä on majan määritelmä?), aikaan sidottu ( viikko eli 7 päivää aikaa), realistinen (lapsen on mahdollista tämä toteuttaa eli hänellä ei ole mitään esim. liikuntarajoitteita tmv. mitkä aiheuttaisivat sen, ettei lapsella olisi realistisia mahdollisuuksia selvitä tehtävästä itsenäisesti) sekä tavoittelemisen arvoinen (eli lapsi on riittävän motivoitunut toimintoon, toiminta itsessään on palkitseva ja auttaa lasta jaksamaan toiminnan alusta loppuun).

ToimintaAkatemia järjestää Leikkikoulutusta, jossa allekirjoittanutkin vietti kaksi päivää leikillisyyden, leikin teorioiden ja tarkoitusten maailmassa. Voin lämpimästi suositella koulutusta!

Itse luontomenetelmien hyödyntämisestä pääset opiskelemaan lisää LuontoLeenan ja Voimatassun järjestämälle Lisää ammatillisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Green Care menetelmillä -koulutuspäivään, joka järjetetään seuraavan kerran Tampereella muun muassa 27.9.2019. Koulutuspäivä pohjautuu Eeva Kahilaniemen ja Leena Löfin tuottamiin GreenCare menetelmäoppaaseen sekä menetelmäkortteihin.

Kirjoittaja on Eeva Kahilaniemi toimintaterapeutti ja yhteisöpedagogi, Elämänmakuista arkea luonnosta blogin perustaja ja Voimatassu -palveluiden sekä Toimintaterapia Eeva Kahilaniemen luotsaaja. 

Lähteet:

• ToimintaAkatemian Leikkikoulutus 2019 materiaalit/ Maikku Tammisto
• Loviisa Hynninen, Katja Jäppinen, Maisa Norrgård Leikki vie mennessään! Leikkimielisyyden arviointivälineen käyttöönottoprosessi toimintaterapian opinnäytetyö löytyy Theseuksesta, josta löydät lisää mm. Playfullness -teoriasta)

Luontolähtöiseen toimintaan oleellista on luonnon kunnioittaminen, jokamiehenoikeuksien tunteminen sekä kestävän kehityksen mukainen toiminta.

Kuvaankin on koottu muutamia kierrätysmateriaaleista askarreltuja ja luontolähtöiseen toimintaankin soveltuvia harjoitteita.

Harjoitus:

Kierrätyskorkki numero- ja kirjaintaulu

Irrota maito- ja mehutölkeistä kierrekorkit sekä korkkien ns. pohjaosa ja liimaa ne vahvalle pahville. Korkki tulee pystyä kiertämään edelleen irti, joten on tärkeää liimata se riittävän vahvalla liimalla pahviin, jotta se pysyy siinä. Voit tehdä näitä liuskoja joko yhden tai useamman, riippuen asiakkaan tavoitteesta, tarpeista sekä omasta mielikuvituksestasi.

Itse numeroin korkit pahville, jolloin asiakkan tehtävänä oli etsiä numeroa vastaava määrä tiettyä luonnonmateriaalia kyseisen korkkimerkin kohdalle. Halutessaan alustaan pystyy laittamaan ja vaihtamaan myös vaikka teipillä eri numeroita ja kirjaimia, jolloin asiakkaan tehtävänä on etsiä kyseisellä kirjaimella alkava kasvi tai tavara tai numeroa vastaava määrä kyseistä kasvia.

Vain mielikuvitus on oikeastaan rajana. Itse kehittelin harjoituksen alunperin asiakkaalle, jonka tavoitteena oli a)voimankäytön harjoittelu b)pinsettiotteen harjoittelu c)käden hienomotoriikan kehittyminen jne. Harjoituksessa tulee monipuolisesti treenattua sorminäppäryyttä, käden kiertoliikettä, voimankäyttöä sekä prosessitaitoja. Myös toiminnanohjaus tulee hyvin esille, sillä toimintaan liittyy haluttu määrä erilaisia työvaiheita.

Samalla kun harjoituksessa kerrattiin numeroita (tai kirjaimia), puhuttiin erilaisista käsitteistä ja tutustuttiin monenlaisiin luonnonmateriaaleihin. Eli aistit tulivat vahvasti esille tässäkin harjoituksessa! Aikuisasiakkaiden (tai miksei myös lastenkin) kanssa harjoitus toimii loistavana muistijumppana sekä harjaannuttaa tunnistamaan erilaisia muotoja, pintoja sekä luonnonmateriaaleja. Tai minkälaisia muistoja esimerkiksi pikkurisunpätkiin liittyy. Toiselle ne voivat tuoda muistoja lapsuuskesien käpylehmistä tai kymmenen tikkua laudalla pelistä.

Yksinkertaisenkin harjoituksen avulla voidaan päästä kaivelemaan hyvinkin merkityksellisiä muistoja ja elämäntapahtumia.

Kirjoittaja on Eeva Kahilaniemi toimintaterapeutti ja yhteisöpedagogi, Elämänmakuista arkea luonnosta blogin perustaja ja Voimatassu -palveluiden luotsaaja.

Miltä tuntuu kuivattu puna-apilan kukka käsissä? Millaisen tunteen tuoksu luo? Entä maku, millaiselta kuivattu yrtti tuntuu suussa? Millaista yrttiteetä tästä mahtaisi tulla? Mitä jos puna-apilaa uuttaisin kylmäpuristettuun seesamöljyyn, millaisen ihoöljyn saisinkaan? Mitäs vaikutuksia puna-apilassa olikaan! Ja sitäkö voi laittaa pikkuisen tuoreena kesäsalaattiin, no jopas! Entäs sitten tuo kamomillasaunio…
Yrttikursseilla muodostuu nopeasti pieni pohtiva yhteisö, joka uppoutuu kasvien kiehtovaan maailmaan. Syntyy yrttikupla, jossa luonnon hoitavat super-sankarit tempaavat mukaansa; miten pienessä ja herkässä kasvissa voikaan olla niin paljon kaikkea!
Järjestän osallistavia ja toiminnallisia yrttikursseja, joissa kokemuksellisuus on opeista parhain. Pienestä keittiöstä kuuluu iloista pulinaa ja kilinää, kun öljypajassa puuhataan ihka omaa kasvoöljyä täysin luonnonmukaisista aineksista. ”Voi vitsi tää on ihanaa!” Yrttien parissa on helppo ottaa kontaktia tuntemattomaan vieressä touhuavaan; ”Mitä sä laitoit sinne?” Puuhastellessa mieleen pulpahtelee myös muistoja, jonkun äiti on aikoinaan hoitanut vatsavaivoja kamomillalla kun taas toisen mummon kaapissa on ollut salaperäisiä tinkruurapulloja, joista on kipeälle annettu muutama tippa. ”Voi olispa jo kesä, niin pääsis ittekki kasvattamaan ja keräämään yrttejä!”

Kotona pääset näpsäkästi nauttimaan yrteistä tekemällä virkistävän jalkakylvyn:

– 3 dl tuoreita koivunlehtiä tai 3 dl nokkosta
– 1 litra vettä

Kiehauta vesi ja kaada yrttien päälle. Anna hautua kannen alla 1/2-1 tuntia. Siivilöi tai jätä siivilöimättä ja kaada pesuvatiin. Lisää pesuvatiin lämmintä vettä vielä sen verran, että nilkat peittyvät. Sujauta jalat kylpemään lämpimään ja nauti noin 15 minuuttia. Kuivaa jalat kylvyn jälkeen.

Muistathan jokamiehen oikeudet, eli koivunlehtiä omasta puusta tai maanomistajan luvalla.

Kirjoittaja on Taina Kaura, yrttihoitaja, joogaohjaaja, äänimaljahoitaja ja luontoyhteysohjaaja, sekä Luontoinen -yrityksen luotsaaja.

Luontoinen toimii Seinäjoella. FB: https://www.facebook.com/Luontoinen/

Miten saadaan toteutettua ikäihmisille ja muistisairaille soveltuva aistihuone ja luontointerventio sisätiloihin?

Jaan kokemukseni kanssanne muutamien vuosien takaa opiskeluvuosilta, kun silloisten opiskelijakollegoideni kanssa toteutimme osana Ikäihmisten toimintaterapiakurssia Memory roomin eli tuttavallisemmin tai konkreettisemmin Muistelu- ja Aistihuoneen sekä metsäintervention keskelle Turkua ja kouluympäristöä.

Aistielämykset muistoja luomassa

Muistelu ei välttämättä tarkoita vain keskustelun herättämistä, vaan toiminta voi samanaikaisesti tapahtua monella eri tasolla ja yhdistää monia eri aistiärsykkeitä antaen muistisairaalle monipuolisia elämyksiä. (Heimonen & Voutilainen 1998, 104) Muistiheräte voi olla spontaani tai tiedostamaton virike ympäristöstä. Esimerkkejä eri aistialueiden herätteistä ovat kuvat, esineet, materiaalit, äänet, maut ja tuoksut (Webster ym. 2010).

Hajut voivat olla vahvoja aistiherätteitä niin hyvässä kuin pahassa mielessä. Esim. vahvat hajut kuten terva, lipeä ja mäntysuopa voivat herättää muistoja kodin siivouksesta ja kunnostuksesta. Mausteiden ja yrttien tuoksut taas voivat tuoda mieleen ruuanlaittoon liittyviä muistoja. (Hohenthal-Antin 2013, 56)

Erilaisten materiaalien koskettaminen voi tuoda mieleen muistoja eri elämänvaiheista. Muistelussa voi käyttää apuna esim. eri tuntuisia kankaita sekä luonnonmateriaaleja kuten hiekkaa, kiviä, käpyjä ja siemeniä. (Hohenthal-Antin 2013, 58)

Luonto elvyttävänä kokemuksena

Luonnon elvyttävyys on tiedetty jo vuosia ja todistettu useiden eri tutkimusten kautta. Jo 1300 –luvulla pyhiinvaeltajat kokoontuivat Belgiaan, Geelíin toipumaan ylirasituksesta. Hermostollisista oireista kärsiville ihmisille perustettiin 1700-luvula Englantiin luonto- ja eläinavusteista toimintaa soveltava lepokoti ja 1800- luvulla luonnon vaikutuksia sovellettiin Amerikkalaisen Benjamin Rushin toimesta psykiatrisessa hoidossa oleville asiakkaille. (Salovuori 2015).

Vuonna 1990 lääkäri William Thomas rakensi terapeuttisen ympäristön, jota kutsutaan Eden Alternativeksi ”Vaihtoehto Edeniksi”, jossa yhdistyvät luonto, eläimet sekä pitkäaikainen hoito (Velde & Cipriani etc. 2005). Luontolähtöinen hyvinvointitoiminta levisi entisestään 1900-luvulla, kun sen positiiviset vaikutukset ymmärrettiin toden teolla. Green Care –toiminnan kehittymisessä maatilojen ja puutarhojen rooli on ollut merkittävä etenkin eurooppalaisittain. Carefarm -nimikettä alettiin käyttää Hollannissa 1970 –luvulla, kun maatiloilla alettiin hyödyntämään ympäristöä ja toimintaa osana sosiaalipalveluita. Tutkimustiedon lisääntymisen myötä luonnon hyvinvointivaikutukset tiedostetaan nyt 2000 –luvulla entistä paremmin. Viherympäristöt sekä luonto- ja eläinavusteiset menetelmät ja maatilat ovat enenevissä määrin osa asiakaslähtöistä hyvinvointia, kuntoutusta sekä kokonaisvaltaista hoitotyötä (Salovuori 2015).

Suomessa luontoa on hyödynnetty vuosikymmenten aikana muun muassa sairauksien hoidossa. Myös erilaiset kansanperinteet ovat sisältäneet paljon luontotuotteiden hyödyntämistä. Tuberkuloosisairaalat sijoitettiin pitkään mäntymetsiin, koska uskottiin metsän ja luonnon parantavan sairautta. Luontoympäristöä ja maalaiselämää hyödynnettiin paljon osana lepokotien toimintaa. Sairaaloissa hyödynnettiin puolestaan puutarhatoimintaa sekä eläimiä jo 1800 – luvulla. Erityisesti vankiloiden työ- ja kuntoutustoiminnassa luontolähtöisillä toiminnoilla on keskeinen sijansa, kuten myös päihdehuollossa (Salovuori 2015).

Green Care –menetelmiksi kutsutaan luonto-, maatila-, ja eläinavusteisia menetelmiä, joilla pyritään lisäämään asiakkaan hyvinvointia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen yhteydessä.  Toimintatavan lähtökohtia ovat luonnon hyvinvointivaikutusten syntyminen asiakkaan tavoitteisiin nähden, sosiaalisten suhteiden lisääminen sekä yhteisöllinen kokeminen. Luonnon vaikuttavuutta hyödynnetään esimerkiksi edistämään, tukemaan ja lisäämään asiakkaalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toiminnassa luonto voi ilmetä esimerkiksi kokonaisena metsänä tai sen puitteissa voi ottaa yksittäisiä luontoelementtejä mukaan toimintaan. Luonto voi olla toimintaympäristönä, kohteena tai toiminnan välineenä. Toiminta antaa asiakkaalle mahdollisuuksia erilaisille kokemuksille, oppimiselle sekä virkistymiselle. Samalla se yhdistää ihmisen omaan ympäristöönsä ja tuottaa pääasiallisesti mielihyvää sekä aktivoi ihmistä. Green Care palveluissa luontoa hyödynnetään tietoisesti ja tavoitteellisesti osana asiakkaan kuntoutusta (mm. Green Care Finland verkkosivut 2016 ja Green Care korkea-asteen pilottikoulutuksen koulutusmateriaali 2016).

Aistitila

Aistitilasta on karsittu ylimääräiset huonekalut ja välineet pois. Tilana toimii ihan tavallinen opetustila/varastohuone, kunhan se sisustetaan yksinkertaisesti ja asiaan kuuluvasti. Tilasta tehdään mahdollisimman rauhallinen ja kodinomainen, jonka sisustukseen on käytetty muistelua herättäviä elementtejä.

Tilaan sijoitetaan kolme (3) memory boxia eli muistelulaatikkoa. Meillä näissä oli erinäisiä vanhoja leluja, mutta mikä sen parempaa, kuin sijoittaa muistelulaatikoihin erinäisiä vanhoja luonnonmateriaaleja tai luonnonmateriaaleista valmistettuja, kuten puisia esineitä tai asioita. Yksi hyvä idea on myös erilaiset hajupurkit.

Rentoutumishuone Metsä

Asiakkaat siirtyvät Memory Roomin jälkeen viereiseen tilaan Rentoutumishuone Metsään. Huoneessa voi istahtaa tuolille katselemaan metsästä ja luonnosta kertovaa videota, joka on heijastettu videotykillä seinälle.

Mahdollisuuksien mukaan metsähuoneeseen on tuotu metsäelementtejä luonnosta, kuten sammalta, puunoksia sekä erilaisia metsän ja luonnon tuoksuja. Luontoelementtejä hyödynnetään sen verran kuin toimintapäivän alla oleva luonto ja säätilanne antaa myöden.

Huoneessa puhaltaa pieni tuulenvire tuulettimesta ja lattialla on vihreä nurmikkoa muistuttava matto, jonka päällä voi varpaillaan seistä tai istahtaa tuolille maton viereen.

Kirjoituksessa on lainattu pätkiä Hanna Hietarinnan, Eeva Kahilaniemen ja Minttu Haaviston toimintaterapiaopintojen kurssityöstä.

Kirjoittaja on Eeva Kahilaniemi toimintaterapeutti ja yhteisöpedagogi, Elämänmakuista arkea luonnosta blogin perustaja ja Voimatassu -palveluiden luotsaaja. 

Lähteet

Green Care korkea-asteen pilottikoulutuksen koulutusmateriaali 2016. Green Care -peruselementit ja –edellytykset 18.8.2016 +Johdatus lähipäivän ryhmätehtävään

Green Care Finland Ry verkkosivut 2016, viitattu 7.11.2016 http://www.gcfinland.fi/

Ikäinstituutti 2016. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Viitattu 1.11.2016. www.ikäinstituutti.fi > materiaalit ja julkaisut > mielen hyvinvointi materiaalit > Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä

Hohenthal-Antin, L. 2013. Muistellaan – Luovat menetelmät muistisairaiden tukena. Juva: Bookwell Oy.

Salovuori, T. 2015. Luonto kuntoutumisen tukena

Webster, J., Bohlmeijer, E. & Westerhof, G. 2010. Mapping the future of reminiscence: a conceptual guide for research and practice. Research on Ageing 32 (4) 527–564

Heimonen, S. & Voutilainen, P. 1998. Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä. Tampere: Tammer-Paino Oy.

Velde, P.B., Cipriani, J. & Fisher, G. (2005) Resident and therapist views of animal-assisted therapy: Implications for occupational therapy practice. Australian Occupational Therapy Journal (2005) 52, 43-50